TILA galleria
Kalevankatu 40, Helsinki
Avoinna ke-pe 14-18, la-su 12-16
Avajaiset 11.9. klo 18-20, tervetuloa!
Temperamaalauksia ja esinekoosteita muistamisesta, ajatuksia siitä, mikä on tärkeää ja muistamisen arvoista.
Olen käsitellyt muistiin, muistoihin ja muistamiseen liittyviä asioita pitkään taiteessani. Aika kuluu ja kaikki tapahtunut vaikuttaa meihin, samoin se, miten sen muistamme. Teen paljon muistiinpanoja ja käytän muistilistoja. Muistamisen organisointi eteen- ja taaksepäin (et unohda tehdä asioita/ muistat tapahtuneen/ luetun/ kuullun) on osa elämän hallintaa. Muistikirjan avulla voin olla asiallinen ja kunnollinen ihminen, jolla on asiat hallinnassa. Voin suunnitella kaiken tarkasti pienintäkin yksityiskohtaa myöten. Hukkaan kuitenkin muistilistat enkä muista katsoa niitä. Unohdan palata muistiinpanoihini. Jos palaan, ne saattavat olla jälkikäteen käsittämättömiä. Luentomuistiinpanoihin saattaa olla eksynyt jotain outoa, ajatuksia, jotka ovat kaukana alkuperäisestä asiasta, tajunnanvirtaa, joka etäisesti ehkä lähti luennon aiheesta, muttei ole enää kuin ohuella langalla kiinni siinä. Silti muistiinpanot ja muistilistat ovat tärkeä osa arkea, jossa räpellän niin kuin olisin vastuullinen aikuinen.
Itse muistaminen onkin sitten toinen juttu. Auttaako muistiin merkitseminen asioita säilymään samoina? Täytyykö niiden säilyä samoina? Kuinka päättää, minkä muistaminen on tärkeää? Matkareitti niin konkreettisessa kuin symbolisessakin mielessä on ehkä etukäteen hyvin suunniteltu, mutta matkan varrella tapahtuu odottamattomia asioita, jotka vaativat muutoksia suunnitelmiin. Joskus tuntuu ikään kuin matkanteko olisi kuin vaivihkaa siirtynyt tieltä joelle, joka virtailee sinne tänne sen sijaan, että kulkija voisi edetä suoraa tietä. Suunnitelmista huolimatta elämää ei voi hallita. Huippuhetket voivat unohtua ja tavallisena maanantaina saattaa tapahtua jotain, joka muuttaa elämän peruuttamattomasti. Syntymä, kuolema, saavutukset, menetykset. Onko minulla tähän mitään sanottavaa? Jään sanattomaksi, kaikkien mahdollisten sanojen keskellä.Tämän syyskuun muistiinpanot jäävät tyhjiksi.
Kati Valkonen (s. 1977) asuu ja työskentelee Porissa ja Pälkäneellä. Valkosen teosten taustalla on usein jokin ristiriita. Tämä ristiriita ei toisaalta useinkaan ratkea – joskus jäljellä on entistä enemmän kysymyksiä. Valkonen maalaa abstrakteja temperamaalauksia kerroksittain, yhä uudestaan peittäen ja pyyhkien. Hänelle tärkeää on maalauksen prosessi, muutokset, aiemmat kerrokset ja niiden vaikutukset lopputulokseen. Valkonen käsittelee työskentelyssään mm. aikaan, muistamiseen ja muutosprosesseihin liittyviä kysymyksiä. Valkonen on koulutukseltaan kuvataiteilija (YAMK) ja kuuluu mm. Taidemaalariliittoon. Valkosen teoksia on mm. Porin taidemuseon kokoelmissa.
https://www.kativalkonen.fi
https://www.instagram.com/kativalkonen_visualartist/
https://www.facebook.com/kativalkonen.kuvataiteilija.visualartist
